Vihdin kirkko
Vihdin kirkossa vietetään jumalanpalvelusta sunnuntaisin klo 10.
Kirkkoon mahtuu 500-600 henkeä ja erityisesti joulunajan tilaisuuksissa kirkko on ääriään myöten täynnä.
Vihdin kirkko on myös mieluinen konserttipaikka hyvinkin erilaisille esityksille. Vihtiläiset kokoontuvat konsertteihin useita kertoja vuodessa
Kirkkotie 03400 Vihti
040 635 3671
suntio Tapio Arvola, tapio.arvola@evl.fi (työpäivät pääosin ke-su)
Max 500 henkilöä
Esteettömyys
- Induktiosilmukka
- Lähes esteetön tila
Saapuminen ja pysäköinti
Navigaattoriin kannattaa kirjoittaa kohteeksi ”Vihdin kirkko pysäköintialue”. Näin saapuja ohjeistetaan ajamaan mäen päälle asti.
Kirkon pääovella on melko jyrkät portaat (kaide löytyy). Pysäköintialuetta lähempänä sijaitsevaa sivuovea käyttäen voi välttää portaat kokonaan.
Kirkkorakennus
Antti Piimäsen suunnittelema Vihdin kirkko valmistui v. 1772.
V. 1818 salama iski Vihdin kirkkoon, ja lähes kaikki palava tuhoutui. Kellot sulivat, v. 1798 valmistuneet urut paloivat, niin myös alttaritaulu ”Jeesus Getsemanessa”. Suuri kynttiläkruunu saatiin pelastetuksi.
Kirkko korjattiin italialaisen arkkitehti Carlo Bassin piirustusten mukaisesti ja vihittiin käyttöön v. 1822. Salama iski kirkkoon toisenkin kerran v. 1846 yhtä tuhoisin seurauksin. Berndt Godenhjelmin v. 1846 maalaama Jeesuksen ylösnousemusta esittävä alttaritaulu oli väliaikaisesti pappilassa odottamassa alttarin valmistumista. Taulu säästyi näin tulipalolta. Kirkko korjattiin ja vihittiin uudelleen käyttöön v. 1848.
Perusteellisen korjauksen kirkko koki vuosina 1928-29 arkkitehti K.S. Kallion johdolla. Kirkon toinen ristivarsi sisustettiin rippikoulusaliksi, toinen sakaristoksi ja kirkkomuseoksi. Yleisölehterit poistettiin ja saarnatuoli siirrettiin nykyiselle paikalleen.
Kirkon kustavilainen tyyli muuttui 20-luvun korostusten mukaiseksi. Kirkon holvimainen, puinen sisäkatto on tämän korjauksen ajoilta, samoin kuorin kattomaalaukset ja urkuparven etuseinän historiallisia merkkihenkilöitä esittävät maalaukset, jotka ovat Paavo Leinosen ja koristemaalari Gösta Eklundin työtä. Kirkko on pohjaltaan erivartinen, kuoripuoleltaan särmikäs risti, johon päävarren oven puoleisessa päässä liittyy torni. Tornin huippu saatettiin korjauksessa vuoden 1822 mallin mukaiseksi.
Viimeksi Vihdin kirkko korjattiin arkkitehti Carl-Johan Slotten johdolla ulkoa v. 1982 ja sisältä v. 1985. Tällöin kirkon lämmitys muutettiin sähköllä toimivaksi. Palohälytys- ja sammutusjärjestelmät asennettiin. Kirkon sisävalaistus uusittiin osittain ja kirkko maalattiin kauttaaltaan. Myös kuoriosa sai uuden ilmeen.
Kirkon ulkokatto uusittiin kuparipellillä v. 1995.
Kirkon ulkoseinät maalattiin v. 2011.
Kattomaalaukset
Kirkon kuoriosan kattomaalaukset esittävän neljää evankelistaa, Matteusta, Markusta, Luukasta ja Johannesta. Jokaisella näistä evankelistoista on oma symbolinsa. Matteuksen alapuolella nähdään enkeli, Markuksen alla leijona, Luukasta kuvastaa härkä ja Johannesta kotka.
Johanneksen ilmestyksessä 4:6-8 lukee näin:
”Valtaistuimen edessä ja ympärillä oli neljä olentoa, jotka sekä edestä että takaa olivat täynnä välkehtiviä silmiä. Yksi muistutti leijonaa, toinen nuorta härkää, kolmannella oli kuin ihmiskasvot ja neljäs näytti lentävältä kotkalta. Näillä neljällä olennolla oli kullakin kuusi siipeä, jotka olivat molemmilta puolin täynnä välkehtiviä silmiä.”
Nämä katon maalaukset on maalannut Paavo Leinonen yhdessä koristemaalari Gösta Eklundin kanssa vuosina 1928-29 Vihdin kirkon peruskorjausten yhteydessä.
Kuva ja teksti: kirkko-opas Emilia Nieminen
Sivun pääkuva: kuvaaja Markus Uotinen/Make Mama Proud